torstai 28. elokuuta 2008

Lääkärillä

Olimme tänään Toschan, Mambon sekä Chilin kanssa lääkärillä.
Tochalta sekä Mambolta poistettiin hammaskivet ja Chili sai piikin kankkuunsa.

Matkalle lähtö hieman jännitti, kun vettä tuli melkein saavista ja kolmen kissan boksien kanto yksin ei oikein ole maailman helpointa. Eteenkään kun ei niitä omaan autoon ole kantamassa vaan taksiin. Onneksi oli mukavat taksikuskit jotka auttoivat ja jaksoivat odotella kun hain bokseja. No mittarihan tikittää, joten mikä siinä odotellessa :D.
Yleensä olen tilannut lääkäriajat työaikojen ulkopuolelle, jolloin kyytejä tutuilta on helpompi saada, mutta klinikalla jolle suuntasimme, ei ole ilta-aikoja ollenkaan.
Sitten on vielä se puoli, että mahdollisesti tuo Tossukkaisen päästää ne hätäkakat kesken matkaa ja haju on se moinen. Ystäville voi sanoa, että pysähdypä tuohon tienlaitaan ja pidä hieman kissaa, niin minä siivoan boksin. Taksikuski ei ehkä taas tästä olisi varmaan niin mielissään :X.

No onneksi tällä kertaa pökäleet olivat kovia, ja ne sai ilman kissan likaantumista ja boksista pois ottoa siivottua. Muuten matkamme meni joutuisasti, kun Chili piti konserttia koko matkan enkä minä kuullut yhtään mitä kuski selitti etupenkillä. No nyökkäämällä ja muutamilla "aivan"-, "juu-juu" -kommenteilla siitä selvittiin.

Olin miettinyt että menemme etuajassa, niin voin Toschan kanssa kulkea klinikan pihalle ennen h -hetkeä joka voisi rauhoittaa sitä. Pelkona siis että se on niin paniikissa, että adrenaliini haittaa nukahtamista. Näin on siis monesti käynyt ja ajattelin kokeilla toista lähestymistapaa. Ei vain kissa ollut ihan samaa mieltä kanssani ja valitti minulle "SIELLÄ SATAA PÖHKÖ!".

Ensin otettiin Mambo käsittelyyn, koska Toscha ei tosiaan ottanut ihan relax heti.

Tämä oli Mambon eka hammaskivien poisto ja lähtikin helposti kaikki, ekalla kerralla kuulemma näin käy usein. Mambo oli ihan kanttuvei eikä reagoinut mitenkään. Heräte sitten tuikattiin lihakseen ennen lähtöä ja autossa se jo oli puoliksi hereillä tujottaen ihmeissään ympäristöä.

Kotiin tultaessa poika oli jo istuma kunnossa, mutta kävelemään siitä ei oikein ollut...

Sitten sai Chili piikkinsä. Neitihän oli laulanut vankien vapaudenkaipuu laulua koko matkan sekä odotushuoneajan ja Mambon operaation. Boksista pääsy ulos oli siis suuri helpotus ja piikki meni suhteellisen huomaamatta sisään...mutta pian tajunnan rajoille kiiri ajatus "vapauden ei kuuluisi tuntua tältä?!". Eli hieman piti valmiiksi tiukkaa otetta tiukentaa kun alkoi tuntua että nyt lähtee kissa lentoon. Mutta pysyihän se otteessa ja päästyään eroon piikistä lihassaan, sitä jo oltiinkin valmiita jatkamaan innokasta klinikan tutkintaa. Klinikan kiva hoitotäti myös sai sylitellä neitiä ihan rauhassa, vaikka kova kiire oli kyllä Chilillä pian päästä tekemään tutkimusmatkaa.

Toschan vuoro oli sitten viimeiseksi, sille oli annettu todella mieto rauhoite ja ennen toimenpidettä se sai sitten vielä jotain lisärauhoittavaa jotta ei lähde pöydältä.
Lääkäri kehui hampaita vahvoiksi ja ikään nähden todella hyviksi. Toschalta on poistettu 2 alakulmuri ja yksi sivuhammas, muuten ovat siis ihan hyvässä kunnossa. Harmi vaan että hänen kohdallaan sillä ei ole niin merkitystä...."äijät ei ruokaa pureksi!!" *miljoona silmänpyörityshymiötä". Kaikki ruoka siis rööristä alas sellaisena kun se kipassa on. Ihmekös ne on niin hyvässä kunnossa, melkein 16v. ja ihan käyttämättömät!

Laitoin sen kotiin tultua nukkumaan omalle pedilleen pyyhkeen alle, kuumavesipullon kanssa. Toschalle ei meinaan laitettu herätettä, jotta paluumatka ei olisi niin stressaava ja verenkierto siis ei ole niin vilkasta että lämpö säilyisi.

Tätä kirjoittaessani se on alkanut pyrkimään liikkeelle. Taisi olla kova pissahätä, mutta vessan mattoa pidemmälle ei sitten päästy, mutta yritys oli kova *mamma siivoo*.
Eka ajatus ennen pissahätää oli kyllä keittiö ja sinne se "tomerasti" hoiperteli nukahdellen matkalla. Onhan tuo hyvä että ruokahalu on tallella vaikka suu on hieman kipeä ronkkimisesta. Joutuu kyllä raukka parka odottelemaan vielä pitkälle yöhön, että on siinä kunnossa jossa voi ajatella antavan ruokaa.
Toscalta otettiin myös perusverenkuvaa ja kaikki oli hyvin! Ei mitään vanhuusvaivoja sisäelimissä ja muutkin arvot priimaa. Olis siis kertakaikkisen ihana ja helpottava uutinen tuo, kun olin jo varautunut, että varmaan nyt sitten aloitetaan joku munuais-dieettiruoka viimeistään.

Loppu hyvin kaikki hyvin!

perjantai 22. elokuuta 2008

Chili lomailee -albumi

No mistä sitä aloittaisi, ensinnäkin oletin että Chili on jo nuoruutensa vuoksi se joka paikan höylä, joka ei ole paikan vaihdosta moksiskaan. Ja eihän tuo minua pettänyt, kaikki otettiin vastaan uteliaana ja tyytyväisenä. Ihan kuin neiti olisi nauttinut paikan vaihdoksesta, toihan se säpinää elämään.

Ensimmäinen ilta meni Chilillä mökissä, kuten muillakin eli ei ulkoistettu katrasta. Seuraavana päivänä se sitten aloitteli "kiltisti" odottelun oven takana. Aina jos olin tulossa käymään mökissä sisällä oli Chili valppaana, jos vaikka minulla olisi aikomusta ottaa hänet mukaan, Chilillä ainakin oli vakaa aikomus tulla mukaan...joka kerta.

Kaikkea pitää maistaa ainakin kerran -eikös niin opeteta?
Puun valloitus

Meren kesytys

...tai sitten ei - hui se tulee päälle tuo vesi!
Harkintaa, uskaltaakos sitä enää ollenkaan lähestyä edes laituria?
No jos nyt ensin teen pienen turvallisuus tarkistuksen...
Kaislikossa suhisee
Another Deutscher Schäferhund
Ja hän uskalsi sittenkin!
Rämeikkökissa (ei onneksi yhtään punkkia mukaan!)
Kapteeni airot vesille, minä työnnän
Kyllähän sitä hetken ehti laiturillakin lötkötelle, ihan pienen hetken...

keskiviikko 20. elokuuta 2008

Mambo ja pelottava maailma

Tämä herran oli sitten koko ajan menossa. Heti mökkiin tultaessa Mambo yritti kauhuissaan ulos, "olen ihan varma että koti on tuon oven takana...päästäkää mut sinne!!".
Oli siis hieman kova kolaus rauhaa ja tasaista menoa rakastavalle Mambolle muuttaa maisemaa. Mutta yhdessä illassa siitä suurimmasta pelästyksestä selvittiin. Olihan siellä mökissäkin sängyn alus johon voi piiloutua jos maailma hönkii pelottavasti niskaan.

Ulkoilun oli Mambon kanssa tarkoitus tapahtua ainoastaan mökin lähimaastossa, mutta pojalla oli niiiiin kova kiire eteenpäin että sitä sitten mentiin eikä meinattu. Saanko siis esitellä sininen Saksanpaimenkoira:Yhtä valpas ja jalostuksella aikaansaatu matala takapää :D.

Jossain vaiheessa Mambo päätti myös ohjata minut rannalle, sinne missä saunat ovat. Ajattelinkin että voidaan me sinne mennä, koska oli niin hiljaista eikä ketään missään. Mutta miten olikaan pahaa aavistamatta yhtäkkiä ilmestyi kuvioihin herra-saunoja!
Mambo siis päätti luikahtaa kioskin kaapin alle, sängyn puuttuessa kuvioista.

Paras ja turvallisin paikka oli ehdottomasti mökin ikkuna, jossa rakas pihku-Mambo odotti "mamia" aina. Hää on niin uskollista sorttia <3.

maanantai 18. elokuuta 2008

Salsa mökkeilee

Saanko esitellä Salsa, ihan omillaan likaisella kivetyksellä "*iik*, täällä on neulasia, kiviä ja EI VOI OLLA TOTTA MUURAHAISIA!!!".


Eli tämä nuorehko neiti ei ole oikein ulkoilevaa sortti, matto hänen allensa jos haluatte paronittaren astuvan rahvaan joukkoon. Salsa ei siis paljon käynyt ulkona haistelemassa raitista ilmaa, vaan kökötti mökissä odotellen rakasta "mamia", millään kulisseilla ei Salsalle ole merkitystä <3.

Terassi vielä menettelee, kunhan se on harjattu lähiaikoina ja Salsaa ei yhtään pelotella skenaariolla, että hänen pitäisi astua pois tuolta käsitellyltä puulta. Salsa osaa olla niiiin kaunis auringonlaskun aikaan <3.

Sitten mamma jallitti minut tänne kalliolle! Huomatkaa jalkojen epätoivoinen asento :D.

...ja mä en sitten liiku tästä *sadattelua*.
Huomatkaa edelleen jalkojen asento XD.



Siis tämä kuva on sitten Pialle ja Annelle, siis katsokaa tuota linjakkuutta...siis mikä linjan taipuvuus ylensyöntiin? Joo ja siis auringolla ei ole mitään tekemistä kettutytön turkinsävyyn, ettäs tiedätte *ihan oikeesti*.

Missä mun hissi on, kantotuoli tai siis joku syli tai olkapää edes??!!

Välipalaa!!!

Tässä siis ihanainen vajaa 4v. Salsa mökkeilee ja lähettelee terkkuja kasvattajalle, eikös musta tullutkin söpö!

sunnuntai 17. elokuuta 2008

Tocha lomailee

Ajattelin että voisin kirjoittaa jokaisen kissan lomatarinan erikseen, koska aika yksilöllinen tyyli näillä oli lomailla ;).

Lähtö perjantai illalla, puoli tuntia etukäteen Diapamia kurkkuun, kyllä lähtee. No okei, tämä vaatii ehkä hienoisen alustuksen....
Toscha on kova poika panikoimaan autossa ja se tarkoittaa suolen tyhjenemistä kesken matkaa, turkin tuhriintumista, silmien muljahtelua kuopissaan sekä mielettömän pitkiä kuola-jojoja jotka roikkuu puoli shokissa olevan kissan suusta. Tässä siis syy miksi en lomaile kissojen kanssa...
Koska nyt päädyin ottamaan Toschan mukaan, päätin antaa sille sen selkäongelmiin saadun Diapamin (ei ole tarvinnut ennen antaa onneksi, Tramal riitti) mahdollisesti helpottamaan oloa.

Toscha meni aika "tuiterin" ja oli tosiaan suhteellisen rauhallisesti kopassa koko matkan. Ihan loppu matkasta sitten se päkisti pienen pipanan ulos, mutta turkki ei tuhriintunut.

Illan Toscha kunnon vanhuksen tapaan oli hieman levoton ympäristön muutoksesta, mutta kun sille oli muutaman kerran näyttänyt oman paikan jossa oli tuttu patja ja nojaustuki, se rauhoittui ja päätti ottaa levon kannalta yön.
Ruoka maistui hyvin ja seuraavana päivänä se jo pääsi valjastelemaan kallioille.

Olin aluksi ajatellut, että en ota sitä mukaan saunoille, koska sinne oli hieman matkaa ja jänskäsin kuinka se jaksaisi enää takaisin.
Mutta jo seuraavana päivänä päätin kokeilla, ja hyvinhän Toscha sinne köpötteli ja yltyi jopa raviin välillä. Mikään maailman paras työkaveri ei Toschasta kehkeytynyt, kun sillä oli kokoajan kiire jonnekin.
Pari kertaa otin kyljestä kiinni ja kumosin filtille, jossa se hyvässä lykyssä jaksoi minuutin-kaksi olla.


Ikä on tuonut siis tähänkin pojuun letkeyttä ja omanarvontuntoa, vieraat ihastelivat ja Toscha viis veisasi huomiosta. Eivät olleet uskoa että tämä kiiltävä turkkinen komistus voisi täyttää tänä vuonna jo 16 vuotta!

lauantai 16. elokuuta 2008

Kotona taas!

Viikko vierähti oikein mukavissa ja rauhallisissa merkeissä.
Aurinko paistoi ihan kivasti, ainoastaan viimeiset kaksi päivää olivat aika pilvisiä. Tuulista oli, mutta se nyt sopi koko Myrskyluodon Maija -teemaani.

Tässä meidän pieni "mökkipahasemme" kallion huipulla. Jotta kukaan ei nyt liikaa romantisoi jylhässä maisemassa istuvaa mökkiä, todettakoon että kissani syövät raakaa lihaa ja luuta, eikä mökissä ollut juoksevaa vettä...
Allekirjoittanuthan oli "työssä" alueen valvojana viikon ja työpisteenä toimi pieni kioskikoppi punaisen saunan vieressä. Aika rauhassa saimme päivät käyskennellä, kun saunojia ja uimareita ei paljon päivisin näkynyt.Chili piti vahtia ja palveli asiakkaita, kunnon kissan tyyliin.
Kovasti myös piti vahtia, että ei pääse mitään elukoita alueelle, eteenkään että siskon Miina amstaffi ei pääse yllättämään *murinaa, sihistystä ja ilveilyä*....tästä jatketaan tuonnempana!


torstai 7. elokuuta 2008

Me menemme mökkeilemään

Huomenna illalla pitäisi lähteä mökkeilemään kissojen kanssa.
Mökkinämme toimii sellainen pieni, ison makuuhuoneen kokoinen vanha "rantakallion" päällä nököttävä mökki Naantalissa.
Olen menossa sinne töihin alueen ylläpitäjän sijaiseksi ja
mukaani tulee järjestyksen valvojat:
"Tuleeksi sitä ruokaa" -Toscha
"Älää sää mulle ala" - Salsa
"Multa lähtee järki"- Mambo
sekä hännä huippuna
"Mää en ala, ota syliin" -Chili

Tavaroita on eteiseen kertynyt nyt jo kuorma-autollisen verran matkalle otettavaksi, ja pikkuautolla ajattelimme ihan mennä *ho-hoijaa*.
Saas nähdä mitä tästäkin tulee, toivottavasti kissat viihtyvät vaikka majoitus on kokoa "petit". Ainakin saavat ulkoilla ihan uusissa maastoissa ja metsässä johon ne eivät ole tottuneet. Jos nyt vaikka nähtäisiin niitä Morriksenkin saalistamia sisilisko-paisteja...tai siis ei nyt niitä samoja :D.

Tässä vielä Mambon reaktio kun se kuuli mitä tuleman pitää:

Nähdään siis palattuamme, yritetään nauttia lomasta vaikka räntää sataisi!

lauantai 2. elokuuta 2008

kuvia kuvia kuvia

Suuntasin eilen aamusta reissulle kaverina kamera. Olin sopinut että käyn kuvaamassa muutamassa paikassa Turussa abyja ja reissu oli tosi onnistunut, joskin viimeiset varapatteritkin loppuivat kamerasta loppuun päin mentäessä.
Ensimmäisenä matkasin Turkuun, Maariaan jossa sijaitsivat Exlibris kasvattaja Anne Lenbergin Abyvariantti pennut. Aivan ihania 8 viikkoisia touhottajia kaikki.

Ensimmäisessä kuvassa huolehtiva emo huoltaa Riistanväristä Roope pentua eli Exlibris RamsesiaTässä taas ovat pentueen tytöt eli riista Exlibris Regina Nova, tuttavallisemmin Ronja sekä punainen söpöliini Exlibris Rosa Rubicundior eli Roosa.
Maariasta lyhyen bussin odottelu tuokion jälkeen suuntasin tohvelini Turun keskustaan aikomuksena siirtyä kuvaamaan kahta Ruotisintuonti abya, mutta koska aikaa oli runsaasti sovittuun tapaamisaikaan, päätin käväistä pikkulinnassa (eläinkauppa) hakemassa litran potun SalmoPet -lohiöljyä kissoille sekä B-vitamiinia. Mieletön helle käristeli poskipäitä ja mietin jo välillä, että voisi sen päivän paremminkin viettää, kuin busseissa istuen. Mutta kun hölmö on, niin hölmö on ja oli jo jonkin aikaa kutkuttanut nähdä eräitä aby yksilöitä kaupungissani.

No, vihdoin kello alkoi kulkemaan ja pääsin siirtymään seuraavaan paikkaan Raunistulaan, jossa olivat "mummulassa" nämä kaksi kaverusta Morse ja Miso. Pienoisen harhaan johtaneen eksymisen jälkeen löysin itseni määränpäästä ja pääsin tapaamaan vihdoin nämä tuntikissat.

Morse on nuori punainen kastraatti kolli Whoopee Lootah. Morse vei ihan sydämen tapittavilla silmillään, ja kun kuvaajan huomio keskittyi töttöröpäiseen kaveriin, päätti nuoriherra vetää kuvaajaa hiuksista katsomaan ylöspäin, jossa hän jo poseerasi valmiin <3.>
Tässä sitten on Miso eli Whoopee Laquna, riista nuori kastraatti tyttö. Miso osoittautui hieman vaikeaksi kuvattavaksi, ensinnäkin tyttö oli aikaisempana päivänä siirtynyt kastraatteihin ja siitä oli muistona hassu torvi päässä sekä pieni vetoketju masussa, ja kaiken lisäksi sillä oli hirmuinen höpellys meneillään. Kovasti olisi kiinnostanut kameran naru, ja sitä läpsittiin sitten sellaisella innolla että kuvaaja näki parhaaksi piilotta narun kämmeneen. Misolla oli nätti ilme jota ihastelinkin moneen kertaan.

Raunistulasta poikkesin torin kautta katsomaan omaa kasvattiani Miloa. Torilta piti vaan ensin käydä hakemassa ihania makeita avomaankurkkuja, mansikoita ja pala yöllä savustettua suussa sulavaa lohta välipalaksi. Aikaisempana päivänä olin hieman pelännyt että vetää kovin pilviseksi perjantaina ilma, mutta onneksi luvatut ukkosmyräkät eivät saavuttaneet kunnolla länsirannikkoa ja aurinko paisto välillä jopa tosi pistävästi.

Milosta ei oikein meinannut saada kuvaa ja olin niin lyhyen ajan varannut vierailulle, kun Milon omistaja oli puhunut jotain ratsastamaan lähtemisestä enkä halunnut pidätellä. Eli nopeasti räpsin patterien loppumisesta valittavalla kameralla muutaman otoksen pikalaukaisuna. Pikalaukaisulla saa otettu 10 sarjan kuvia sekunnin viivellä, mutta huonopuoli on että et näe mihin tähtäät (ai niin joo olishan siinä ollut se silmän reikä *douh*...sitä vaan katsoo digissä aina ruutua), joten kuvat oli lähinnä jalattomia. Jouduin myös käyttämään salamaan, joten silmät olivat peilit ja näissä kuvissa olen niitä hieman varjostanut kuvankäsittelyssä.Tässä tällainen jalaton, mutta olin huomaavinani että pojan korvat oli kivasti laskeutuneet viime näkemästä. Pohjaturkkikin oli ihan kivan lämmin ja raitoja tai suhruja ei yhtään. hieman skrode on kuten veljensäkin Pyry.
Milon luota olikin lyhyt kävelymatka seuraavaan paikkaani eli viimeisenä oli kyläily Kertun luona katsomassa nuorta punaista kollia Redcheetah's Tarmoa eli Columboa. Olin jo kauan miettinyt että haluaisin nähdä tämän punaisen abyn ja oli tosi mukava tuttavuus kaiken puolin.

Columbo oli todella upean värinen aby, voisin jopa sanoa että parhaimman värinen jonka olen Suomessa nähnyt. Tuollaisesta sitä olen itsekin unelmoinut, jos otan joskus punaisen <3.>