perjantai 28. joulukuuta 2007

Me muutetaan

Mambo:
"Apua, meidän koti täyttyy pahvilaatikko torneista!...jopa meidän oma laatikkomaja on osana sitä tornia *mutinaa, se oli meidän oma!*. Huonekalut ovat pois paikaltaan, mustia säkkejä on ympäri entisiä leikkiratoja...voisiko joku kertoa mitä on tapahtumassa?! Onhan tuo ennenkin suursiivouksen tehnyt, mutta tämä on jo liikaa!"

Salsa:
"Mikä leikki tää on, ai mulle torneja kiivettäväksi, tää on kivaa...miksi me ei tehdä tätä joka päivä ? Annas kun mää autan sua nostamaan sen säkin, kato hei täällä olis vielä paikka muutamalle laatikolle, kato-kato-kato, täällä!!!"

Toscha:
"Krooh-pyyh ja ruokaa.
Ai jaa, sää sisustat annas ku mää meen pois tieltä ensin. Ei m itään hätää, onhan mulla tää oma paikka...MITÄÄÄÄÄ, säää siirrät sen illalla!!!...mitä, mitä!?"



Eli meillä on pakattu ja pussitettu, ja nyt elämme pahvilaatikkomeressä.
Huomenna tulee iso punainen auto ja syö asunnon tyhjäksi. Eli muutamme kimpsuinemme ja kampsuinemme pois Turun keskustan tuntumasta, ihan naapurikuntaan Raisioon asti. Siltä löytyi kiva "pieni" koti keltaisen omakotitalon uumenista.
Tuntuu kuin landelle menis, ei siellä ole edes kerrostaloja...
Mutta Toscha saa vihdoin kaipaamansa ulkoilumaastoa pihapiiristä, ja Salsa ja Mambo juoksutilaa lisää...Ja mahdollisesti kaverin tulevana vuonna *haaveilee*.

Olen siis n.80% sähköpostipimennossa seuraavat n.3viikkoa kunnes yhteys luodaan, mutta puhelin toimii.

Palailen kuulumisien ääreen tammikuun lopulla!


TAPAHTUMARIKASTA UUTTA VUOTTA KAIKILLE!


keskiviikko 26. joulukuuta 2007

jess!

PISSA TULI!


Pilvin pissa tuli itsestään, ei tarvitse enää mennä päivystävälle kolmatta kertaa *pelkkää hymyä*.



maanantai 24. joulukuuta 2007

Jouluaaton ihme

Tämä jouluaatto on ollut yllätyksellinen ja ihmeellinen, kaiken raskaan koettelemuksen jälkeen tuli eteen lämpöä ja välittämistä täynnä oleva päivä.
Kun kulkee pää maassa, ei huomaa sitä kauneutta ympärillä koska matka maahan on niin lyhyt, ja perspektiivi siitä ei kanna pitkälle. Mutta tänään kertaheitolla nenä nousi hieman ylemmäs ja alkoi taas näkemään niitä pieniä yksityiskohtia mitkä tekevät maailmasta niin ihmeellisen ja hohdokkaan.

Pilvi Piiperöinen on saanut vaikean taistelunsa aikana paljon ystäviä ja lämpimiä ajatuksia on matkannut luoksemme ympäri maata.
Tänään luoksemme saapui myös täysin yllättäin joululahja joka jo ajatuksena tuntuu niin isolta, että sitä on vaikeaa käsittää.

Joten kuva kertokoon sen mitä mieli vielä yrittää ymmärtää:

Täydestä sydämestäni voi sanoa että ajatukseni ovat olleet luonanne tämän aaton. Ja ennen nukkumaan menoa tulen sytyttämään kiitollisena kynttilän, ja toivon että sen valo valaisee myös teidän tietänne tulevana vuonna.


Suuret sydämet kykenevät isoihin tekoihin, kiitos.


sunnuntai 23. joulukuuta 2007

Toscha on pipi

Nyt on kotona pieni joulupotilas, kun Toscha alkoi perjantaina yllättäin oksentamaan.
Sillä on samanlainen jakso ollut vatsakatarrin aikana ja se on nyt isoin mahdollisuus sitten tässäkin. Mutta toisin kuin edellinen katarrijakso, tämä alkoi tosi rajusti ja se hieman huolettaa.
Kaikki tulee ylös ihan vedestä asti ja hieman tukala on selkeästi tuo askel.

Pikkuinen ritarini saa tällä hetkellä vatsaa suojaavaa Antepsia ja lihakseen Primperania nyt muutaman kerran ehkäisemään pahoinvointia.
Hän on niin kiltti potilas ja antaa pistoksenkin laittaa ihan nätisti.
Yöksi laitoin Mambon ja Salsan (vastalauseista huolimatta) vaatehuoneeseen nukkumaan, että Toscha saa rauhassa oleilla muualla asunnossa. Harmittaa ihan hirmuisesti että en saa tuota olohuoneen ovea itse paikalleen, mutta se on täyspuuta ja tosi painava.
Yö menikin sitten Toschaa tarkkaillen, se on hieman outo johtuen ehkä Primperanista.
Se haahuilee kuin dementikko ja peruuttelee oudosti kävellessään välillä. Jotenkin se on hieman sekaisin ja levoton.

Viimeksi se on oksentanut yöllä hieman vajaa neljä ja sitä ennen yhdeksältä illalla. Nyt kello tulee kymmenen aamulla ja odottelen että alkaako pian taas tulemaan, kun annoin Antepsin.
Tuossa kymmenen aikaan annan pienen nokareen Hill'sin i/d ruokaa, mutta pelkään että se tulee ylös jonkun ajan kuluttua.

Toivottavasti tämä nyt menee näillä hoidoilla eikä ole kyse mistään vakavammasta, kun on nämä pyhätkin ja ei pääse kunnon tutkimuksiin.
Sitä aina miettii Toschan kohdalla koska on sen aika, ja onko se nyt. Eihän 15 vuotta nyt mikään ikäloppu ole, mutta ihan nuorikaan hän ei enää ole.
Viimeksi veriarvot otettiin 1,5v. sitten ja olisi tarkoitus taas keväällä ottaa otanta arvoista, niin tietää missä mennään eteenkin tuolla sisäelinpuolella.

perjantai 21. joulukuuta 2007

Iso sydän on poissa


R.I.P. "Possu" 21.12.2007
Hei-hei, iso pienimies

lauantai 15. joulukuuta 2007

Kelailua, eli mitä tapahtui?

Pilvi sai pennut maanantaina 26.11., 2 beigeä poikaa ja kaksi riistaa tyttöä.
Valitettavasti muutaman tunnin synnyttämisen jälkeen tuntui jotain olevan vialla. Supistukset olivat suhteellisen mietoja, ja yhden pennun sikiökalvo näkyi melkein tunnin hieman ulkona ilman tulosta.
Ensimmäiselle lääkärille soitto antoi tuloksen "puhkaiskaa se sikiöpussi", se voi nopeuttaa synnytystä. Toiselle lääkärille soitto sai sitten liikettä klinikan suuntaan. Eli lähdimme ajamaan Piikkiöstä Turkuun suurella hädällä, ja pelonsekaisella ajatuksella "ei tämän näin pitänyt mennä".

Sitä kasvattajana luulee olevansa varautunut kaikkeen, mutta aina kohtalon puuttuessa peliin sen isku on kuin sivallus vasten kasvoja.

Saavuimme klinikalle, Pilvi ultrattiin ja tapahtumasta otettiin röntgen.
Yllätys oli että pentu ei ollut vielä edes synnytyskanavassa, vaikka sikiöpussi oli näkyvissä.
Lääkäri ei kuitenkaan osannut sanoa mahtuuko pentu syntymään, eli uskaltaako antaa supistuksia vahvistavaa lääkettä. Hänen suosituksensa oli että Pilvi keisarileikattaisiin, koska jos supistuksia vahvistavaa annetaan, kaikki ei kuitenkaan synny kerralla, joten viimeiset pennut voivat syntyä kuolleina. Ja koska ei ollut edes varmuutta mahtuuko ensimmäinen perätilassa ja hieman sivuttain ollut pentu ulos, hyväksyin hänen päätöksensä pienen keskusteluhetken jälkeen.

Keisarileikkauksen jälkeen kello 12.30 luoksemme tuodaan laatikko jonka suojissa mönki 4 suloista pentua ja hieman myöhemmin emo joka nämä upeat elämanalut sai aikaan.

Aika nopeasti havaitsimme Pilvin tassun kummasti turvonneen. Lääkäri oli ymmällään, ja tassu jatkoi turpoamistaan. Jossain vaiheessa siitä alkoi jopa kudosnesteet valua ihon läpi ulos.
Mutta koska nyt oli tärkeää antaa emolle ja pennuille rauha tutustua toisiinsa, lääkäri lähetti meidät kotiin ja olihan jo ilta.

Tästä alkoi Pilvin koettelemukset joista voi lukea sijoituskodin blogista laajemmin.

Lopputulos oli se että pennut jouduttiin erottamaan hieman alle viikon ikäisinä emostaan ja viemään sijaisemolle. Vieläkin tulee itku valtoimenaan kun ajattelee sitä yötä jolloin pennut emosta erotettiin, kun Pilville alettiin antamaan vahvoja antibiootteja ja kipulääkkeitä tassunhoidon vuoksi. Emolta pentujen riistäminen on todella rankkaa katsottavaa, ja täysin luonnon vastaista. Se hetki kun astuin ulos Pilvin kodista pennut boksissa ei unohdu koskaan.

Mutta kun ei ole mitään muuta tehtävissä, pitää toimia niillä korteilla kuin kädessä on.
Onneksi olimme saaneet auttavan kädenojennuksen niin Pilvin kasvattajalta jolle oli myös samaan aikaan syntynyt pennut, kuin Turun läheltä Liedosta Tridoll's kasvattajanimen alta.
Liedossa Outin kissalle oli syntynyt pentue hänen äitinsä Liljan luona ja Lilja ystävällisesti lupautui ottamaan Pilvin pennut uuden emon hoivaan.
Päädyimme viemään pennut Lietoon, näin pääsisimme niitä katsomaan useammin ja mahdollinen siirto takaisin Pilville kävisi helpommin.

Pentujen uusi kakkos-emo on siis Söpö niminen nätti Ragdoll naaras jolle oli syntynyt 3 pentua hieman Pilvin jälkeen.
Söpö otti pennut heti omikseen ja alkoi niitä pesemään sekä päästi ne omiensa viereen nisille.
Jompikumpi pojista löysikin tiensä vatsan alle sillä sekunnilla ja nälkäisenä taisi vetää vatsansa täyteen heti.
Tähän päivään:
Pennut täyttävät muutaman päivän kuluttua kolme viikkoa. Kävin niitä taas tänään katsomassa ja voi että ne ovat suloisia. Kovin jo harjoiteltiin liikkumista neljällä tassulla.
Kaikki pennut ovat oikein mukavan lämpimiä väriltään, ja niillä kaikilla on alustavasti tuleva koti jo olemassa. Mutta onneksi siihen on vielä pitkä aika, kun ne taas muuttavat.
Toivottavasti vielä tulee eteen päivä että ne voisi emolleen palauttaa.

Tavis & Vinku-Heinä
Mustis
Vihreepoika

perjantai 7. joulukuuta 2007

väliaikaista

Olen nyt istunut tässä kirjoittamassa blogia muutamana päivänä pitkän tovin, mutta kirjaintakaan en saa aikaiseksi valitettavasti.

Pennut ovat syntyneet ja Pilvi taistelee omaa selviytymistaistelua.

Kiitos kaikille tukijoille, palataan paremmissa tunnelmissa.

Toscha, Mambo ja Salsa voivat hyvin, hienoista mamin ikävää koetaan minun poissaolojeni vuoksi.

Karvalapset -blogista voi lukea viime viikon tapahtumista.