maanantai 16. maaliskuuta 2009

Chili - tämä hetki

Chili siis elää ihan normaalia kissanelämää, johon sillä on aina kuulunut hurjat hypyt ja mielettömät spurtit. Ei enää mitään jälkeä missään liikkeessä kuukauden takaisesta episodista. Se on ihan entinen oma itsensä, eli sydämelinen pikku tankki. Tankki sinäänsä että paino huinii jo 3,3kg kohdalla eli massaa riittää. Viikko sitten naureskelin sen selästä esiin töröttävälle "selkäläskille", eli se makasi kyljellään ja sellainen pieni uloke törrötti lattian ja olan välistä. Aluksi luulin sen olevan kyynerpää, mutta ei se oli ehta makkara joka pehmusti kylkeä XD. Ei Chili mikään ylipainoinen ole, mutta on tosi ihanaa omistaa juokseva naaras joka syö hyvin.

1,5kk sitten otin tämän kuvan. Olin juuri pakannut laukun Ruotsin reissua varten, Chili oli testattu astutusta ajatellen ja odottelimme kiimaa alkavaksi. Tarkoitus oli lähteä ensimerkeistä, joiden pitäisi tulla ihan minä päivänä hyvänsä. Chili oli juuri alkanut uudelleen juosta 2kk kiima tauon jälkeen. Mutta miten kävikään...kului 2vko, tässä vaiheessa yleensä se jo alkaa? 15pv, 17pv, 20pv...ajattelin, että taisi tyttö mennä uudelle tauolla heti perään, kun ei kiimaa kuulu. Mutta sitten tuli tuo 3.2. jolloin ongelmia alkoi vyörymään ja syy kiiman pois jääntiinkin selvisi.

Nyt kassi on purettu ja urokselle ilmoitettu, että hän ei tapaakaan söpöä Suomi-neitoa.

Chili alkoi uudelleen juosta 16.2., ja se oli helpotus koska se myös kertoo jotain kissan kropan tilasta, eli se alkoi olemaan "terve" ja valmis.
Pahimpina hetkinä mietin, että kiikutan Chilin steriloitavaksi heti. Mutta sitten kun kaikki lähti niin nopeasti parempaan suuntaan, aloin miettiä että keskustelen lääkärin kanssa asiasta laajemmin ennen lopullista päätöstä. Sinänsä kasvatuksen loppuminen kohdaltani ainakin tuleviksi 2-3vuodeksi, ei olisi mikään katastrofi. Toki se olisi surullinen hetki, mutta nopeasti minä siihen tottuisin. Sääli olisi siinä että Chili on oikeasti just sen tyyppinen luonteeltaan, että haluaisin sitä luonnetta olevan kaikissa kissoissa. Olisi surullista (totaalista inhimillistämistä), että se ei saisi hoitaa pentuja ja kasvaa emoksi, kun tuntuu että se olisi siihen juuri sopiva yksilö.


Kyselin Chiliä Helsingissä hoitaneelta kokeneelta ja arvostetulta eläinlääkäriltä hänen mielipidettään asiaan. Vaihtoehtona esitin Chilin steriloimista heti, jos hän näkisi sen tarpeen, tai sitä että odoteltaisiin ensin vähän aikaa ja katsottaisiin mitä tuleman pitää.

Perjantaina sain häneltä vihdoin vastauksen. Ensinnäkin penisiliinin sai lopettaa eli perjantai aamuna 5viikkoa jatkunut kuuri tuli päätökseen. Tästä olin kovin tyytyväinen, vaikka ei Chili ollut pahoillaan sen annosta, toki se oli näitä "onks mun pakko taas". Penisiliinejä annettiin kahdesti päivässä ja kaksi kapselia kerralla eli aika monta kertaa päivässä sai sörkkiä kurkusta jotain alas ja juottaa ruiskulla vettä päälle. Tähän lisäksi tuli sitten vielä Probiootti kapselien anto joka päivä, mutta kovin nätisti suurempaa luottamuspulaa osoittamatta tämä 5vko jakso näytti menneen. Tuo ihmisille tarkoitettu Probiootti Plus (jaoin sen kapselin kahteen, eli suljin puolikkaiden päät, kun olin ensin antanut siitä kolmannen annoksen voin joukossa) oli tosi toimiva ja koko 5vko:n jakson aikana Chili ei mennyt ripulille vaikka penisiliini annostus oli TODELLA vahva. Vähän anaalit ilmoittivat kerran täyttymisistään, kun uloste oli kuitenkin hieman pehmeämpää välillä, vaikka ihan kiinteää. Eli tässä samalla pieni suositus, jos ripuli on paha tai on noita antibiootti/penisiliini kuureja.

Palataan kasvatus asiaan.
Lääkäri siis otti kantaa tähän kasvatuskysymykseen ja se oli, että ei näkisi tarvetta kiirehtiä steriloida Chili. Mutta odotusajaksi tuli noin vuosi. Tämän aikana Chili ehtii täyttämään 2v. ja jos sillä on pinnan alla jotain immunologista, niin se olisi melko varmasti osoittanut merkkejä tulostaan. Immunologinen epäily tulee siitä, että jos kyse olisi ollut Toxoplasmoosista, niin se että kyseinen alkueläin puskee itsensä muualle kissan kehossa aiheuttaen tuhoa, tämä tarkoittaisi että solukalvo on päästänyt sen läpi, mitä sen ei kuuluisi tehdä normaalioloissa. Jotkin immunologiset sairaudet kuten kissojen aids (Chili testattu 2 viikkoa ennen kaiken alkua) voi muuttaa solukalvon toimintaa siten, että siitä pääsee läpi alkueläimen kasvun vaihe ja tämä voi vaeltaa esim. silmään, lihakseen, hermostoon jne. aiheuttaen tuhoa ja oireita.
Eteenkin koska ei voitu nyt varmuudella pois sulkea Toxoa, on kuulemma parasta odottaa noinkin pitkään, kuin vuosi. Minulla on täällä ihan terve kissa, mutta varmuuden vuoksi tosiaan nyt annetaan ajan kulua.

Eli meillä ei synny pentuja vuonna 2009 *yhyy*. Onneksi Chilin veljestä on mahdollisesti tulossa lähi aikoina isukki, eli saa kuitenkin linjan jälkeläisiä katsella. Pentuja syntyy myös Chilin emon siskolle Viiville Redcheetah's kasvattajanimen alle ihan pian, eli onhän näitä sukulais vaaveja tulossa ja se on kovin mukavaa.

1 kommentti:

Viivi kirjoitti...

Hurjia juttuja on Chili-söpöläinen saanut kokea! Mutta pääasia tietenkin on, että kissa voi nyt hyvin ja on oma entinen vauhtityttö! Pidämme kovasti peukkuja, että mitään oireita ei enää tulisi ja pentuhaaveita ei tarvitsisi haudata Chilin osalta! Ja että kaikkinensa vastoinkäymiset ovat nyt teidän suunnalla ohi - kiintiön luulisi olevan täynnä!