Makuuhuoneessamme on paljon ns. vanhanaikaisia seinään upotettuja kaappeja sekä yksi komero. Tämän komeron yläpuolella on noin kuution kokoinen yläkaappi, jossa säilytyslaatikoissa on vaatteita, jotka eivät ole akuutisti käytössä. Aurinkoisen ilman rohkaisemana päätin pestä pipot, kaulahuivit ja lapaset, ja pakata ne odottamaan seuraavaa jääkautta.
Tämä ihana seikkailujen syvennys on kiehtonut Salsaa ja Chiliä koko sen ajan kuin olemme täällä huvikummussa asustaneet. Kumpikaan ei vaan ole rohkaistunut tekemään ilmalentoa makuuhuoneen tuolinkarmilta ylös. Ja tähänhän pitää olla yhdistyneenä se, että mami ei katso "koska, kaikki kiva on meillä kiellettyä" kissojen mielestä.
Käänsin siis selkäni ojentautuakseni nostamaan säilytyslaatikon hyllylle, kun kuinka ollakaan...Salsa oli vihdoin päättänyt rohkaista mielensä. Ja siellä se nökötti häntä väristen innosta. 
No itse asiassa en ensin Salsaa hokannut, mutta Chilin toiveikkaat silmät tuolin karmilla tapittivat minua niin kiihkeästi, että Salsa paljastui nopeasti. Se yritti varmaan viestittää "Mami, joo-ko...nosta nyt, joo-ko!?". No en nostanut, joten pakkohan sitä oli pikkuisen pirpanan ponkaista itsensä sinne, että ei jää kaikesta hauskasta paitsi, jonka Salsa saa kokea seikkailuretkellään.
"...miten täältä pääsee alas??!"
Paljastettakoon, että se samainen tylsimys joka kieltää kaiken kivan seikkailun pieneltä kissalta, ei auttanut kumpaakaan alas. Kylmästi vaan totesi "reitti on sama, kuin menosuunnalla".
2 kommenttia:
On se teidän mami julma..... =)
miksi ei:)
Lähetä kommentti