Kelailua, eli mitä tapahtui?

Pilvi sai pennut maanantaina 26.11., 2 beigeä poikaa ja kaksi riistaa tyttöä.
Valitettavasti muutaman tunnin synnyttämisen jälkeen tuntui jotain olevan vialla. Supistukset olivat suhteellisen mietoja, ja yhden pennun sikiökalvo näkyi melkein tunnin hieman ulkona ilman tulosta.
Ensimmäiselle lääkärille soitto antoi tuloksen "puhkaiskaa se sikiöpussi", se voi nopeuttaa synnytystä. Toiselle lääkärille soitto sai sitten liikettä klinikan suuntaan. Eli lähdimme ajamaan Piikkiöstä Turkuun suurella hädällä, ja pelonsekaisella ajatuksella "ei tämän näin pitänyt mennä".

Sitä kasvattajana luulee olevansa varautunut kaikkeen, mutta aina kohtalon puuttuessa peliin sen isku on kuin sivallus vasten kasvoja.

Saavuimme klinikalle, Pilvi ultrattiin ja tapahtumasta otettiin röntgen.
Yllätys oli että pentu ei ollut vielä edes synnytyskanavassa, vaikka sikiöpussi oli näkyvissä.
Lääkäri ei kuitenkaan osannut sanoa mahtuuko pentu syntymään, eli uskaltaako antaa supistuksia vahvistavaa lääkettä. Hänen suosituksensa oli että Pilvi keisarileikattaisiin, koska jos supistuksia vahvistavaa annetaan, kaikki ei kuitenkaan synny kerralla, joten viimeiset pennut voivat syntyä kuolleina. Ja koska ei ollut edes varmuutta mahtuuko ensimmäinen perätilassa ja hieman sivuttain ollut pentu ulos, hyväksyin hänen päätöksensä pienen keskusteluhetken jälkeen.

Keisarileikkauksen jälkeen kello 12.30 luoksemme tuodaan laatikko jonka suojissa mönki 4 suloista pentua ja hieman myöhemmin emo joka nämä upeat elämanalut sai aikaan.

Aika nopeasti havaitsimme Pilvin tassun kummasti turvonneen. Lääkäri oli ymmällään, ja tassu jatkoi turpoamistaan. Jossain vaiheessa siitä alkoi jopa kudosnesteet valua ihon läpi ulos.
Mutta koska nyt oli tärkeää antaa emolle ja pennuille rauha tutustua toisiinsa, lääkäri lähetti meidät kotiin ja olihan jo ilta.

Tästä alkoi Pilvin koettelemukset joista voi lukea sijoituskodin blogista laajemmin.

Lopputulos oli se että pennut jouduttiin erottamaan hieman alle viikon ikäisinä emostaan ja viemään sijaisemolle. Vieläkin tulee itku valtoimenaan kun ajattelee sitä yötä jolloin pennut emosta erotettiin, kun Pilville alettiin antamaan vahvoja antibiootteja ja kipulääkkeitä tassunhoidon vuoksi. Emolta pentujen riistäminen on todella rankkaa katsottavaa, ja täysin luonnon vastaista. Se hetki kun astuin ulos Pilvin kodista pennut boksissa ei unohdu koskaan.

Mutta kun ei ole mitään muuta tehtävissä, pitää toimia niillä korteilla kuin kädessä on.
Onneksi olimme saaneet auttavan kädenojennuksen niin Pilvin kasvattajalta jolle oli myös samaan aikaan syntynyt pennut, kuin Turun läheltä Liedosta Tridoll's kasvattajanimen alta.
Liedossa Outin kissalle oli syntynyt pentue hänen äitinsä Liljan luona ja Lilja ystävällisesti lupautui ottamaan Pilvin pennut uuden emon hoivaan.
Päädyimme viemään pennut Lietoon, näin pääsisimme niitä katsomaan useammin ja mahdollinen siirto takaisin Pilville kävisi helpommin.

Pentujen uusi kakkos-emo on siis Söpö niminen nätti Ragdoll naaras jolle oli syntynyt 3 pentua hieman Pilvin jälkeen.
Söpö otti pennut heti omikseen ja alkoi niitä pesemään sekä päästi ne omiensa viereen nisille.
Jompikumpi pojista löysikin tiensä vatsan alle sillä sekunnilla ja nälkäisenä taisi vetää vatsansa täyteen heti.
Tähän päivään:
Pennut täyttävät muutaman päivän kuluttua kolme viikkoa. Kävin niitä taas tänään katsomassa ja voi että ne ovat suloisia. Kovin jo harjoiteltiin liikkumista neljällä tassulla.
Kaikki pennut ovat oikein mukavan lämpimiä väriltään, ja niillä kaikilla on alustavasti tuleva koti jo olemassa. Mutta onneksi siihen on vielä pitkä aika, kun ne taas muuttavat.
Toivottavasti vielä tulee eteen päivä että ne voisi emolleen palauttaa.

Tavis & Vinku-Heinä

Mustis

Vihreepoika