Niinpä siinä sitten kävi, että meidän nuorin neiti löysi mamin lankakätkön muutama viikko sitten. Minä siis hölöttelen puhelimessa ja sivusilmällä näen että Chili kantaa jotain vihertävää kerää, en siinä sitä sen enempää miettinyt vaan jatkoin puhelua (tyyliin female-marathoni). Sitten jossain vaiheessa naureskelen siinä, että hauska kissajono seuraa Chiliä, joka ylpeenä juoksee tämä "joku vihertävä" suussa....siis mitä täällä tapahtuu?
No lasken luuri ja katsahdan lattiaa, ei voi olla totta!
Vihreä lankakerä lojuu ympäri kämppää purattuna. Siis tämä neiti oli juossut asuntoa edestakas, ympäri sohvan, keittiön tuolien, sängyn, kaappien ja aina välillä lanka oli johonkin jäänyt jumiin ja se oli purtu poikki ja retkeä jatkettu uudelleen. Siis ihan oikeesti koko asunto risteili vihreää lankaa.
Niin huvittavaa kuin se oli, niin tuo vaarallinen lankanapostelu leikki sai tylyn lopun kun mami tiukensi solmua lankakätkössä.
...meni viikko.



Tässä vielä todistusaineisto liikkuvan kuvan merkeissä
Kuluu muutama päivä...

Eli taas kuluu muutama päivä, istun tenttikirjojen äärellä ja syvennyn Evoluutiobiologiaan intensiivisesti...kunnes *auts*
Kissa siis hyökkäsi ennalta arvaamatta takavasemmalta suoraan kiinni ja puri ihan penteleesti ja pyrki riistämään sukan jalasta.



Seuraavana päivänä Chili sitten palajasti kätkönsä ihan vahingossa, eli se vietti pitkiä toveja Catmaxin rungon sisällä, joka ei ole meillä ollut niin suosittu paikka. Syyhän selvisi pienellä vilkaisulla...
