Chilistä tuli täti!!!

Niin se vaan aika vierähtää...

Tämä pikkuinen "Tavis" poika tässä vielä kujeilee kiipeilypuussa viime vuonna 8vko ikäisenä taapertajana.

...ja nyt tästä sutjakasta herrasta nimeltään Pyry eli Bastian's Crash Test Dummystä, tuli isukki ihanalle pikkuiselle beigelle pojalle Pyry jr.lle!


Pikkuinen tulokas syntyi Neaera's kasvattajanimen alla 22.04.09.
Isot onnittelut täältä Pyrylle, Sarille sekä Nikolle, ja tietenkin Carlalle joka teki nappivalinnan, kun päätyi suomaan Pyrylle Nenestä fiiniä neitiseuraa.
Toivotamme myös roppa kaupalla onnea uudelle emolle ja pienelle kisunpojalle, sekä Nenen omille ihmisille sinne sijoituskotiin.

Vielä kerran myös lämpimät osanotot pikkuisista enkeli-kissa sisaruksista. Kaikkien ei ole tarkoitus viipyä pidempään, osa jää meille muistoihin muistuttamaan kuinka tärkeää on nauttia siitä mitä on, koska kaikki on katoavaa.

Hurjapäät I

Makuuhuoneessamme on paljon ns. vanhanaikaisia seinään upotettuja kaappeja sekä yksi komero. Tämän komeron yläpuolella on noin kuution kokoinen yläkaappi, jossa säilytyslaatikoissa on vaatteita, jotka eivät ole akuutisti käytössä. Aurinkoisen ilman rohkaisemana päätin pestä pipot, kaulahuivit ja lapaset, ja pakata ne odottamaan seuraavaa jääkautta.
Tämä ihana seikkailujen syvennys on kiehtonut Salsaa ja Chiliä koko sen ajan kuin olemme täällä huvikummussa asustaneet. Kumpikaan ei vaan ole rohkaistunut tekemään ilmalentoa makuuhuoneen tuolinkarmilta ylös. Ja tähänhän pitää olla yhdistyneenä se, että mami ei katso "koska, kaikki kiva on meillä kiellettyä" kissojen mielestä.

Käänsin siis selkäni ojentautuakseni nostamaan säilytyslaatikon hyllylle, kun kuinka ollakaan...Salsa oli vihdoin päättänyt rohkaista mielensä. Ja siellä se nökötti häntä väristen innosta.
No itse asiassa en ensin Salsaa hokannut, mutta Chilin toiveikkaat silmät tuolin karmilla tapittivat minua niin kiihkeästi, että Salsa paljastui nopeasti. Se yritti varmaan viestittää "Mami, joo-ko...nosta nyt, joo-ko!?". No en nostanut, joten pakkohan sitä oli pikkuisen pirpanan ponkaista itsensä sinne, että ei jää kaikesta hauskasta paitsi, jonka Salsa saa kokea seikkailuretkellään.

Salsa ei vaan ollut asiasta ihan täysin samaa mieltä, "Tää oli minun seikkailuni, pitikö sinun taas tulla pilamaan kaikki!"
"...miten täältä pääsee alas??!"

Paljastettakoon, että se samainen tylsimys joka kieltää kaiken kivan seikkailun pieneltä kissalta, ei auttanut kumpaakaan alas. Kylmästi vaan totesi "reitti on sama, kuin menosuunnalla".

Mambo "rohkaistuu"

Mambo on viime aikoina yrittänyt kovin osoittaa kuin se haluaisi haistelemaan pihan tuulahduksia. Joten ei kuin valjaat niskaan ja menoksi. Viime kerran ulkoiluyritys pysähtyi ennen alkua, joten katsotaan miten nyt edistytään?

Rappuset juostiin hurjasti alas:
*JEE, mä pääsen ulos, mä pääsen ulos...JEE*

Sitten avoin ulko-oven:
*Mitä, mitä...en minä tarkoittanut että tuota aukaistaan, siellä voi olla vihulaisia!*

Astun ulos ovesta ja maanittelen: "Mambo tule nyt, täällä on ihanan lämmintä ja kärpäsiä kivetyksellä"

Mambo: "...no jos minä nyt ihan vähän, etuvarpaalla"

Astun taas askeleen: "Tule vaan. KATSO mikä tuolla on LINTU" (yritän innostuneella äänellä saada Mambon mukaan juttuun)"

Mambo astuu varovasti rappusia alas ja puskee samalla minua hurjasti: "ethän vaan mene kauas, ethän, ethän?!"

Pääsemme rappusten alapäähän, ja jännityksestä huolimatta Mambo alkaa innostumaan.
Kunnes odottamat polkupyöräilijä ajaa jotain 100m päässä, puhuu kuuluvasti puhelimeen jolloin Mambo jäykistyy:

"Kääk, mikä se oli, sä lupasit että täällä ei ole mitään vihulaisia!"

Sitten pyöräilijä saavuttaa talon toisen puolen:
"NIITÄ on joka puolella, meidät on saarrettu!!!!"Tässä kohtaa yritän pysyä kameran kanssa mäyräkoiraksi muuttuneen kissani perässä, kun se pyrkii kaikin voimin vetämään minut sisälle. Yritän sille huikkasta, että "tulee kyllä painava lasti jos minut kumoutat matkalla!". Mutta sain kuin sainkin pidettyä tasapainon, vaikka flexin naru oli kietoutuneena jalkojeni ympäri enemmin kuin yhden kerran.

Hurja kiitolaukka jatkuu rappuasia kipitettäessä ja vieläkin pysyn matkassa, kamerakin vielä ehjän, vaikka muutaman kerran ehti ovenpieliin SEKIN törmätä.

"Tää on mami meidän ovi"
"Minä rakastan tätä ovea"
"JOKO"

Eli taitaa vielä mennä muutama totuttelukerta, ennen kuin päästään kunnolla Mambon kanssa ulkoilemaan. No Chili oli tyytyväinen, siellä se jo oven toisella puolella odotti vuoroaan.
Ja kerrottakoon, että olimme Salsan kanssa myös käyneet piipahtamassa kivetyksellä. Se piipahdus oli paljon onnistuneempi, kunhan lupasin ja vannoin että emme mene hietikolle tai nurmikolle missä jakojen alla on roskia (kiviä, muhkuroita, hiekkaa, ruohoa jne.).
Koko ulkoilun piti kyllä Salsan kysellä näistä roksista ja muistutella minua niiden vaaroista, eli neitihän pitää aika debaattia aina ulkoillessaan :D.

Aurinko on taas täällä

Oi ihana leppoisa pitkä viikonloppu. Mami on ollut kotona ja kissat saaneet hierontoja, rapsutuksia, sylityksiä, pusuja ja paljon hyvää syötävää. Myös ulkoiltu on tultua, mutta siitä sitten myöhemmin lisää.

Aurinko paistoi kissojen huoneen ikkunasta niin makeasti, että piti laittaa siihen jo verkko, jotta karvanopat saivat taas valmistaa pitkän tauon jälkeen D -vitamiinia turkkinsa välityksellä.

Toki ensin oli Chilin saatava läheisyys-hyväksyntä
paronittar Salsa von Nirpanderilta

Tämän jälkeen sitten laitettiinkin nenut kohti taivasta ja otettiin aurinkoa hipiään

Tässä vielä pieni video siitä, kuinka Chili yrittää saada lupaa lähestyä paronittaren sosiaalista rajaa

Aamulla "kalassa"

M: Se liikahti!
C: Mikä se on?!!

M: Em'mää tiärä

M: Tules sieltä vonkale

C:En mä näe sitä!? Mihin se meni?

C: Hei, hei...MAMBOOOO, se on täällä!!!!

*Puhinaa ja tuhinaa*
C: Olotahs mä, mä tuon shen shulle Mhampo

AUTS!!

Meillä siivotaan taas

Aamulla se alkoi, tiskit altaaseen likomaan, miljoonat kissojen lelut kasaan, vaatepinot pöydiltä ja lattioilta pesuhuoneeseen, tavarat takaisin laatikkoihin ja hyllyille (ovat taas lennelleet sieltä omille teilleen...) , petivaatteiden vaihto, tekstiilien pudistus ja mattojen tamppaus, imurointi....STOP

...ei se nyt ihan noin mennyt....

Alkoi kyllä ihan hyvin tämä siivouspäivä. Sain ne tiskit likomaan, kerättyä ne lelut ja jopa muutaman vaatteen siirrettyä pesuhuoneeseen odottamaan koneeseen siirtoa, mutta mitä sitten kävikään...
Piti keittiöstä kantaa tuollainen pitkulainen pahvilaatikko varastoon odottamaan pahvinkeräykseen siirtymistä, kun yhtäkkiä sen keksin!!

MEIDÄN KISSAT TARVITSEE PIENEN PUUHA KESKUKSEN!

Sisään ja ulos

Aluksi leikkasin pahvilaatikon kumpaankin päähän aukot, ja annoin kokeiltavaksi. Chili innostui tästä uudesta tunnelista ihan täpöillä, Salsa ei tullut lähemmäksi. Se on oppinut että silloin kun Chili on "pörinä" päällä eli se on innoissaan jostain, ei siihen lähelle kannata mennä, voi vielä joutua leikin vietäväksi :O.
Ojentaessani takavasemmalle kättäni etsien saksia, osuin Ikean paperikassiin joka on ollut Salsan maja...eteenkin silloin kun Mambolla on se kuuluisa "pörinä". Sinne on parasta suikkauttaa itsensä piiloon jahtauksen yllyttyä liian rajuksi.
Hm..."mitenhän tätä pussia saisi hyödynnetty? JEP!

Teipatessani pussia pahvilaatikkoon, sain kunnon naurun remakoita, kun Chili ei meinannut millään luovuttaa saavutettua linnakettaan minulle. Kuin puskutraktori se yritti änkeä pahvilaatikkoon ja minä ravistella sitä pois. Nostin laatikon pystyyn, mutta ei mitään vaikutusta "TÄMÄ ON MINUN, ÄLÄS YRITÄ", ajatteli Chili varmaan ja yritti kynsin ja hampain pitää linnakkeensa valloittajan näppien ulottumattomissa.

Joten kuten sain, kuin sainkin kiinnitettyä pussin tunneliin ja mini puuhakeskus oli valmis!

Siitä tuli kissojen mielestä ihan hitti, tai siis Salsana ja Chilin. Mamboa ei taas ollut näkynyt vähään aikaan, se näes tiesi että aamun touhuaminen merkkaisi sitä että pian tulee IMURI!

...mitähän minä olin tekemässä?...ai niin, pitää suunnitella puuhakeskuksemme alkuun lisäosia. Ja ei kun paperin ääreen!